Sanon sulle kwaak...

Toivon mukaan joku osapuoli muistaa, miten laulu tästä jatkuukaan. Liekö parempaa tapaa murtaa jää ottaessasi yhteyttä. Kuluva vuosikymmen on kääntynyt puolen välin saavutettuaan toiselle puoliskolleen. Minä itse lukeudun niihin harvoihin immeisiin, jotka asettavat itsellensä aina tasaisin väliajoin tavoitteita saavutettavaksi, tehtäväksi ja päätettäväksi elämässä. Niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. ”Tee asiat ennen vuosikymmenen päätöstä”, on toisin sanoin saavuttanut jälleen kerran puolenvälin käytettävissä olevan ajan suhteen. Nuoruudessani kyseiset tavoitteeni kohdistuivat hyvin pitkälti normaaleihin, nuoruuden tavoitteisiin: Kouluttaudu, työllisty yms. Tässä vaiheessa elämääni olen alkanut painottamaan tavoitteissani henkistä kasvua ja kaikkia niitä asioita, joita en silloin joskus koskaan aloittanut milloin mistäkin syystä. Olen aina ihaillut henkilöitä, jotka ovat musikaalisia ja hallitsevat jonkin soittimen. Omiin suosikkisoittimiini lukeutuu piano, jota en koskaan nuoruudessani opetellut soittamaan. Tällä hetkellä omistan sähköisen kosketinsoittimen, jonka avulla yritän toteuttaa lapsuudenhaavettani. Kyvystä soittaa suosikkikappaleitani maailman kauneimpiin soittimiin lukeutuvalla instrumentilla. Musikaalisuuden lisäksi olen aina haaveillut erilaisista fyysisistä, kehonhallintaan liittyvistä taidoista. Joogaan en ole vielä eksynyt, mutta venyvyyttäni yritän parantaa kamppailulajiharrastukseni avulla. Kamppailulajit ovatkin aloittamisen jälkeen valloittaneet sydämeni ja tulevaisuudessa haaveisiini lukeutuu monen monta erilaista taitoa ja kykyä aiheeseen liittyen, ikiomaa itämaista asekokoelmaa unohtamatta. Tällä hetkellä harjoittelen Taidoa värillisellä vyöllä haaveillen toisesta lajista siinä ohella. Kamppailulajien ohella käyn myös kuntosalilla pyrkimyksenä kasvattaa fyysistä kuntoani ja lihaksistoani. En määrittelisi itseäni salikarhuksi eikä tavoitteenani ole olla vuoren kokoinen. Jonain päivänä kamppailulajiharrastukseni vaatii kuitenkin sen, että jaksaisin nostaa ilmaan ja heittää ylitseni esim. 90 kg elopainon. Uskoisin tämän olevan helpompaa, mikäli käsivarressa on muutakin kuin luuta ja nahkaa. Kirjallisuus on tapani rauhoittua. Pidän todella paljon fantasiakirjallisuudesta, jonka ohella luen satunnaisesti erilaisia muita kertomuksia. Kauhukirjallisuus ja dekkarit ovat mieleeni. Kirjoitan myös omaa pöytälaatikkoromaaniani, jonka toivoisin joskus painettavan fyysiseksi kappaleeksi. Jos ei kenenkään muun hyllyyn, niin sitten omaani. Videopelit ovat minulle enemmänkin keräilyharrastus / huoneen sisustuselementti. Mikäli pelaan 1-3 videopeliä vuodessa, niin en oikein tahdo mieltää itseäni enää pelaajaksi. 50 tuntisen videopelin pelaan lävitse… muutamassa vuodessa. Pelini pelaan paljon mieluummin lautapelien muodossa, joista pidän todella paljon. Myös palapelitkin ovat minun mieleeni. Kun olin nuori, minua kutsuttiin hyvin monessa yhteydessä nörtiksi. Kasvettuani teini-ikään, kuulin muutaman kerran minua kutsuttavan hipsteriksi. Tällä hetkellä kategorisoisin itseni insinööriksi, koulutusalani ammattilaiseksi. Syvällä sisälläni on yhä edelleen olemassa kuitenkin se sama henkilö, jonka mielestä maailman siisteimpiin asioihin lukeutuivat Ewokit, Goa'uldit, Turtlesit, pienoismallit, mytologiat ja taikuudet niiden lukuisissa eri muodoissaan. Jos päätät olla minuun yhteydessä, pyrin yllättämään sinua tekstimuurilla. Arvostan yhteydenottoasi sen verran paljon, että näen vaivaa vastatakseni muutoinkin kuin: "Ihan ok, kuis sulla?". Toivon mukaan arvostus olisi vastavuoroista. Sukupuolellasi ja iälläsi ei ole minulle merkitystä. Terkuin: Seuraava keskustelukumppanisi